Diabetesta on kahta päätyyppiä, 1 ja 2. Keho tarvitsee polttoainetta, ja se saa sitä ruoasta. Ruokavalion hiilihydraatit hajoavat sokeriksi, joka kulkeutuu edelleen soluihin. Jotta sokeri siirtyy verestä soluihin, tarvitaan insuliini-nimistä hormonia. Usein sanotaan, että insuliini toimii kuin avain. Se avaa solut niin, että sokeri (kehon polttoaine) pääsee sisään. Diabetesta sairastavilla insuliinintuotanto on liian vähäistä tai sitä ei ole ollenkaan. Se johtaa verensokeritason liialliseen nousuun.

 

Tyypin 1 diabetes

Syyt ja oireet

Tyypin 1 diabeteksessa kehon oma puolustusjärjestelmä hyökkää tuntemattomasta syystä haiman insuliinia tuottavia soluja vastaan. Ajan mittaan seurauksena on täydellinen insuliininpuutos. Ensimmäisiä oireita ovat yleensä virtsanerityksen lisääntyminen, janon tunne ja epätavanomainen väsymys. Painon putoaminen voi myös olla yksi merkeistä. Kehon oma insuliinintuotanto lakkaa kokonaan (tai lähes kokonaan) tyypin 1 diabetesta sairastavilla. Oireita ilmenee vasta, kun jo 70–80 prosenttia insuliinia tuottavista soluista on tuhoutunut. Janoisuus johtuu tihentyneen virtsaamistarpeen aiheuttamasta runsaasta nesteen poistumisesta. Virtsanerityksen lisääntyminen johtuu siitä, että munuaisissa erittyy sokeria virtsan ohessa, ja sokeri vetää puoleensa vettä. Insuliininpuutos aiheuttaa vakavia aineenvaihduntahäiriöitä, ja sen oireita voivat olla väsymys ja painon putoaminen.

 

Onko tyypin 1 diabetes periytyvä?

Tyypin 1 diabeteksen perinnöllisyys on monimutkainen ja monilta osin yhä tuntematon asia. Yhdeksällä kymmenestä lapsesta, joilla puhkeaa tyypin 1 diabetes, ei ole sairautta lähisuvussa. Jos toisella vanhemmalla on tyypin 1 diabetes, lapsen riski sairastua on alle viisi prosenttia. Jos molemmilla vanhemmilla on tyypin 1 diabetes, lapsen riski saada tyypin 1 diabetes on 10–20 prosenttia. Suomessa on noin 50 000 ihmistä, joilla on tyypin 1 diabetes.

 

Tyypin 2 diabetes

Tyypin 2 diabeteksessa keho tuottaa jonkin verran insuliinia, mutta määrä ei ole riittävä elimistön tarpeisiin. Monet tyypin 2 diabetesta sairastavat ovat ylipainoisia, ja lihavuus onkin yksi tekijä, joka saa solujen insuliiniherkkyyden laskemaan.

Ruokavalio, ylipaino ja paikallaan pysyvä elämäntapa vaikuttavat tyypin 2 diabeteksen syntymiseen. Hoito aloitetaan liikunnan lisäämisellä ja ruokavalion muutoksilla. Jos verensokeritaso ei laske tarpeeksi matalalle niiden avulla, voidaan tarvita lääkehoitoa, kuten metformiinia tai insuliinia.

Suomessa tyypin 2 diabetesta sairastaa jo noin 450 000 ihmistä, ja sairastavien määrä lisääntyy nopeasti. Tyypin 2 diabetesta kutsutaan myös aikuis- tai vanhuusiän diabetekseksi, sillä riski sairastua kasvaa huomattavasti iän karttuessa. Monet myös sairastavat tietämättään. FinTerveys 2017 -tutkimuksessa tunnistamattomia tyypin 2 diabetestapauksia arvioitiin olevan noin 48 000. Elintavoilla uskotaan olevan suuri merkitys tyypin 2 diabeteksen puhkeamiseen. Tyypin 2 diabetes on periytyvämpi kuin tyypin 1 diabetes.

Lähteet: Diabetesliitto, Käypä hoito ja Svenska Diabetesförbundet (Ruotsi).